Rakas ystävä, Taka-Tapiolan Shamandalie eli Samba vaipui tänään ikiuneen. Onneksi tämä tapahtui maailman ihanimman eläinlääkärin Väisäsen Kirsin luona, edesmenneen Taka-Tapiolan Merimiinan eli Mintun jouduin kaksi vuotta sitten lopettamaan päivystyksessä, enkä kyllä voi palvelua moittia mutta ainahan se olis mukava saattaa kaveri matkalle tutun eläinlääkärin toimesta.
Käytiin jo sunnuntaina Samban kanssa päivystyksessä Joensuussa kun koira meni äkillisesti hyvin heikosti. Siellä todettiin että sydänpussi on täynnä verta ja se tyhjennettiin. Lisäksi Samba sai antibioottikuurin ja varalta K-vitamiinit jos tuo verenvuoto olisi johtunut rotanmyrkyn syömisestä. Molemmat kyllä eläinlääkärin kanssa pidettiin sitä melko epätodennäköisenä vaihtoehtona.
Muita syitä kyseiselle tapahtumalle saattoivat olla kasvain sydämessä tai tuntematon syy joka ei koskaan selviä.
Eilen eli keskiviikkona Samba alkoi olla taas vähän nuutuneempi. Tänään torstaina käytiin vielä kuitenkin pienellä lenkillä jonka jälkeen tila heikkeni hetkessä ja lähdettiin eläinlääkärille. Tiesin toki ilman kuvauksiakin että vertahan siellä taas on.
Pohdin siinä sitten asiaa yhdessä eläinlääkärin kanssa ja niiden tietojen pohjalta mitä tästä ns. sairaudesta oli, päätin että Samba pääsee kivuistaan. Mahdollinen kasvain olisi pitänyt tutkituttaa spesialistilla joka olisi voinut todeta että onko syy kasvain vai onko se tuntematon. Sinänsä hyvä idea tutkituttaa, mutta...Pääasiassa nämä tuntemattomasta syystä johtuvat veren vuotamiset sydänpussiin tuppaavat uusimaan. Oli raportoitu tapauksista joissa jopa kahden vuoden ajan oli jouduttu tyhjentämään, päivien, viikkojen tai kuukausien välein. Siinä sitten kysyin itseltäni että missä kulkee raja ja totesin että kyllä se on tässä. Jo sunnuntaina päivystyksessä kun katsoi koiran silmiin jotka tuntuivat pyytävän että "Päästä minut näistä kivuista", olin valmistautunut pahimpaan. Hetken sai vielä toivoa ja hetken pitää rakkaan karvaläjän luona ja siitä olen kiitollinen. Nyt Sambaan ei koske enää, kipu on vain toisella meistä sydämessä. <3 Mutta tässä vielä tarinaa ja kuvia Sambasta. :)
Samba syntyi 06.05.2006 Mäntässä, kasvattaja Tapio Takala kuten kaikilla näillä neljällä viimeisimmällä flatilla on. Samban tullessa minulle, oli vain yksi flatti ennestään, Minttu, jonka kuvia myös tässä vilahtelee, kun kaivelin fotoja vähän vanhemmasta päästä. Kun varasin Sambaa ennenkuin pennut olivat syntyneet, taisi olla jo neljä varausta ennen minua ja kuinka ollakaan, narttupentuja syntyi juuri sellainen määrä että minäkin sain omani eli Samban. Hakupäivä oli juhannuksen tienoilla, sunnuntai. Aivan kamalan kuuma, mielettömät helteet, eikä autossa tietenkään ilmastointia. :D
Näissä kuvissa Samba on noin puolivuotias rimppakinttu neiti, pidemmät lenkit on jo aloitettu. Kyllä muistan miten kova oli vetämään, ai kauhistus. :)
Tässä kuvassa on myös Minttu, tuo vasemmanpuoleinen. Kuvanlaatu on huono, ei silloin vuonna 2006 ollut tietenkään niin laadukkaita kännykkäkameroita kuin nykyisin.
Samba pääsi sorsan "makuun" jo pienenä, tosin Mintun hakema lintu mutta tokihan pientä piti vähän kouluttaa. Sen verran se oppi että kun irroiteltiin lihoja linnusta niin kävi puhtaat lihat nappaamassa kulhosta. Jäi kyllä siitä kiinni ja joutui palauttamaan varastamansa materiaalin. :D
Samba vasemmalla, Minttu oikealla.
Tässä Samba on noin kahdeksan viikon ikäinen, eli viikko kotiutumisesta. Ja kyllä, kuvassa olen myös minä. :D
Kiitos rakkaalle ystävälle yhteisistä vuosista ja anteeksi kun huusin kamalasti kun karkasit, tuhosit paikkoja taikka söit p**kaa. Kaikesta huolimatta rakastin sinua ja toivon hyvää matkaa sinne jonnekin. Mintulle terveisiä. :) Ikävöiden, Mirva
Ihanat muistot kuitenkin tallella <3
VastaaPoistaVoimia <3
Niin on. <3 Kiitos <3
Poista