Olen kasvanut kiinni sohvaan. Tosin olen ollut sitä vasta noin puoli kahdeksasta lähtien, kolme tuntia symbioosissa sohvan kanssa ei ole luultavasti hälyttävää. Varsinkaan jos mennään "laiska töitänsä luettelee"- sanonnan mukaisesti ja kerron tästä ja vähän eilisestäkin päivästä. 

Eilen kävin tekemässä pari jalkahoitoa, huomasin samalla että tarvikevarastoa pitäisi täydentää. Onneksi omatoimisilla asiakkailla oli ainakin tummelipurkin jämät jalkohoidon loppuhierontaa varten. Vinkki: On muuten sitten parasta jalkarasvaa. Yleensä ihmiset käyttää jalkojen rasvaukseen aivan liian ohuita voiteita/rasvoja. Jaloille saa kyllä olla ihan tuhti kattaus, Tummeli tai Helosan on mielestäni parasta. 

Jalkahoitojen jälkeen kävin hieromassa, pöytää ei tarvinnut kuljetella mukana koska asiakas ei pääse sille nousemaan. Hieman on ergonomia koetuksella, mutta kyllä siinä höpötellessä menee aika niin sukkelasti ja harvemminhan sellasia käyntejä, missä pöytää ei käytettäisi, edes on joten viis ergonomiasta. Joskus kyllä naurattaa kysymykset, eilen asiakas kysyi minulta että "onko sulla omat hampaat?". No juu, kyllä on, huolimatta siitä kauheasta sokerin ja kokiksen määrästä minkä kitusiini vedän. :D

Iltapäivästä lähdin sitten kohti Joensuuta, kävin kaupassa (Epäilen että irtokarkit olivat tarjouksessa, sellainen ryysis oli namulaarilla) ja sitten Ylämyllylle, aiheena spinning ja zumba. Olihan melkoinen meininki! Hieno sellainen. Ai niin ja tässä linkki jos vaikka on kiinnostusta tulla harrastamaan http://www.vilperigym.fi/  :)

Illan viimeisenä jumppana AquaBaila, uimahallissa siis. Kotona en jaksanut tehdä muuta kuin lämmittää uunin. En edes saunaa. Olisin luultavasti kuivanut kasaan koko päivän hikoilujen jälkeen. 

Aamulla kiusasin itseäni herätyskellolla koska halusin mennä Joogaan. (Ja tietenkin ennen joogaa aamulenkille etteivät koirat syö päivän aikana koko taloa) Edes vähän kehonhuoltoa tälle umpijäykälle keholle. Järkyttävää miten kireät takareidet ihmisellä voi edes olla?? Meinasin nukahtaa loppurentoutukseen, sen verran hereillä olin kuitenkin että ylipäätään uskalsin tarttua auton rattiin. Suunta salille, puolen tunnin pikatreenit selälle ja hauiksille, siitä suoraan vesijuoksemaan. Mukana tietenkin ihana uusi vedenkestävä mp3-soitin. Kätevä myös salilla ja lenkillä etenkin kun siinä ei ole johtoja. En luultavasti ole samaa mieltä sitten kun se koko vehje hajoaa ja joudun ostamaan uuden sen sijaan että ostaisin uudet kuulokkeet. 

Sitten olikin mukavan rento (Not!!) olo vetää Step Rasvanpoltto-tunti. Jumpan jälkeen kävin vielä murjomassa (hieromassa siis) ja sieltä kun tulin kotiin, kasvoin kiinni sohvaan. Yritän selviytyä tästä sen verran ylös että syötän koirat ja käytän pihalla, sen jälkeen saakin kömpiä punkkaan. Öitä! :) - Mirva -

Väsymys joka ei nukuta

Eli ylikierros- ja uuninlämmitysväsymys. Toisin sanoen en pääse nukkumaan ennen peltien kiinni laittamista. Enkä taitaisi saada untakaan ennen puoltayötä, illan viimeinen jumppa loppui klo 21. Tarkoittaa siis sitä etten muutama tunti töiden loppumisen jälkeen ole kovinkaan rauhoittunut nukkumaanmenoa ajatellen. 

Minullehan tämä ei ole ongelma. Yhteiskunnalle se silloin tällöin on. Luonnollisesti pyrin järjestämään työpäivät niin ettei tarvitse olla kahdeksalta töissä aamulla. Entäs kymmeneltä? Kuulostaa varmasti tavallaan hyvältä. Mutta tarkoittaa sitä että herätys puoli seitsemän että ehtii juoksuttaa koirat aamulla. Ei hyvä yhdistelmä sen kanssa että menee kahdentoista yhden aikaan nukkumaan. 

Joskus on helpompia viikkoja, joskus on sellaisia viikkoja että saa nukkua 4-5h yössä. Ja se kyllä kiristää pinnaa. Ja pää tuntuu todella tahmealta. Mikäs sen mukavampaa vielä kun kotona on sellainen täystuho jonka viimeisin harrastus on repiä takit naulakosta ja järsiä niistä kaikki nauhat ja narut, sekä uutuutena, napit. Yritä siinä sitten olla huutamatta. Myönnän, en pysty siihen, vaikkei se mitään autakaan, lyhentää entisestään omaa pinnaa, lisää vihaisuutta ja sitten tietenkin saa vielä huonon omantunnon aikaan. 

Ja kyllä, tiedän että täystuho-Touho vaatisi enemmän kuin pelkän kymmenen kilometrin juoksulenkin aamuisin jotta näiltä episodeilta vältyttäisiin. 

Väsymykseen palatakseni, nythän tilanne on oikein hyvä, pari vuotta sitten en saanut unta ja heräilin aamuyöstä tunnin välein. Nykyisin kyllä nukun. Itse asiassa helposti tunnin vielä kellon soidessakin...

Näyttäisi siltä että tätä kirjoittaessa uunikin on saavuttanut sellaisen tason toiminnassaan että saan laittaa pellit kiinni ja kokeilla sitä paljon puhuttua nukkumista. Öitä! Palailen ehkä aiheeseen myöhemmin kun en ole näin väsynyt. :D

- Mirva -

Ihana perjantai!

Ei voine kuitenkaan kehua vapaalla viikonlopulla, huominen kuitenkin vielä töitä. :) Aamulla sain nukkua vähän pidempään joten en kartuttanut univelkatiliä enempää. Ja juu, kyllä minä tiedän sen levon tärkeyden ja huomaan kyllä univajeen vaikutukset mutta siitä ehkä myöhemmin juttua sitten. 

Eiliset lätkätreenit painoi vähän aamujuoksulla, mutta oli niin mukava keli painella menemään jotta aikaa menikin normaalia vähemmän. Huomisaamuksi saa kyllä varautua jo nastalenkkareilla, suosittelen kyllä lämpimästi, todella hyvät! Asiansa ajaa myös kengän päälle laitettavat "irtonastat" vai millä nimellä niitä sitten tulisi kutsua, liukuesteet? Olen käyttänyt juostessa ja hyvin pysyin pystyssä. 

Päivän työkuvioihin kuului pari hierontaa, spinning, zumba ja aquabaila. Kolme viimeisintä sen verran hikistä puuhaa että kerran spinningtuntia ohjaamasta tullessani minulta kysyttiin "Oot sie käyny uimassa kun hiukset on märät?". Ei ne zumbassa ainakaan kuivuneet, puhumattakaan aquabailasta, vesijumppa siis, jossa itse toki pompin siellä altaan reunalla. Voitte kuvitella millainen ilmastonala vallitsee uimahallissa. Kyllä. Melko trooppinen. 

Tänään tulikin mukavaa palautetta jumpista, kyllä se aina mieltä lämmittää. Vaikka tämä minun ammattialani onkin sellainen missä nyt pääsääntöisesti tulee sitä positiivista, toisin kuin monissa muissa asiakaspalveluammateissa, niin toki valituksia saa välillä osakseen ja silloin kyllä turhauttaa. Tietenkin sitä yrittää tehdä toiveiden mukaisesti mutta joskus tuntuu ettei mikään vaan riitä ja aina on joku jolle se oma tekeminen ei vaan kelpaa. Kun kuulee tuota positiivista puolta, on helppo muistaa miksi tämä työ on niin kivaa ja miksi tätä teen. :)

Mutta se tästä päivästä, taitaa olla aika kömpiä vaaka-asentoon. 

- Mirva -

Minun PITÄISI olla nukkumassa...

Koska kello soi noin puoli kuusi. Tosin painan torkkua keskimäärin neljä kertaa ja nousen entistäkin väsyneempänä ja kiukkuisena puoli seitsemältä, todetakseni että on kiire. 

En ole aamuihminen, en sitten ollenkaan. Keho vaatii tunnin heräämisen jälkeen että pääsen liikkeelle. Sitten pää vaatii tunnin aamulenkin jotta yksikään ajatus pääsee virtaamaan. Ja juu, ei toimi minulla rasvanpolttoon, ainakaan enää kun olen vuosikausia juossut aamuisin. :) Aamulenkin jälkeen olisi hyvä olla puolisentoista tuntia aikaa jotta ehdin rauhassa syödä, tehdä aamutoimet ja pakkailla tavarat. 

Vaan kun se ei tämä yhteiskunta pyöri niin etteikö voisi olla menemättä aamulla töihin. Pyrin kyllä järkkäämään päiväni niin ettei aikaisin aamulla tarvitse olla menossa, se on kyllä niin minun kuin asiakkaankin etu. :D Aina ei vaan voi toimia niin ja tällä viikolla on useampi sellainen päivä. Onneksi kyse on vain tosiaan muutamasta aamusta vaikka aika puuduksiin vetää niin pään kuin kropankin 4-5 tunnin yöunet, ei riitä alkuunkaan. 

Tänä aamuna suoriuduin hieromaan kymmeneksi sen jälkeen oli kaksi kehonhuoltotuntia senioreille, lasten Zumba, sitten ihan "perus" Zumba sekä kahvakuula. Ja kun tahti eikun kiihtyy loppua kohden niin untahan on turha odotella ihan muutamaan tuntiin työpäivän päätyttyä. 

Keskiviikon iltaryhmät on kyllä sellainen piristysruiske muutenkin, ensin iloisia naamoja ja ihanaa tanssimeininkiä zumbassa, sitten ehkä enemmän irvisteleviä naamoja kahvakuulassa. Mikä on positiivinen asia koska jos kahvakuulan kanssa treenaa kunnolla niin kyllä siinä irvitys jos toinenkin naamalle saadaan aikaiseksi. 

Sellaista tänään. Heippa ja öitä.  - Mirva -

Uusi blogi!

Heipparallaa!

Uutta blogia pukkaa. Edellinen alkoi tuntua aikansa eläneeltä (Oliko tämä nyt sitten yhdyssana vai ei??), tilanteet ja ihmiset muuttuu. Haaveena ei enää ole fitness-kisoihin osallistuminen, uuden blogin nimestä toki tuo ihmeellistäkin ihmeellisempi sana "FITNESS" löytyy mutta katsoisin sen enemmänkin elämäntavaksi. Mitä se nyt sitten kellekin tarkoittaa. En nimittäin väitä että edessäni olevani pieni(?) iltapala olisi kovinkaan kuuminta hottia fitnesspiireissä. Tai ehkä olisi, ainakin kisojen jälkeen. :D

Uuteen blogiin ajattelin sujuvasti yhdistää maalaisromanttisuutta kun se urheilullisen elämäntavan ohella on lähellä sydäntä. Joskin en ole varsinaisesti sisustajaihminen vaan suurpiirteisemmin enempi rakentajaihminen. Onneksi minulla on naapurissa äiti jonka ansiosta kotonani on myöskin kaikenlaisia naisellisia sisustushömpötyksiä,muuten kodin "vintage" rajoittuisi kyllä kalusteisiin ja väreihin. :)

Mutta pidemmittä puheitta, tästä se taas lähtee niinku mummo lumesta. Eikäkö kyykky persauksenpohjasta. Tai miten se nyt meni. Tervetuloa mukaan! :)

                                       - Mirva -