sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Aina energinen? Murskataan nyt tämäkin illuusio,

Koska minua nimittäin väsyttää. Päivästä toiseen. Ei huvita, ei jaksa, ei kiinnosta. Tällaista se on vaan välillä, nyt on sellainen kolmen viikon putki tätä olotilaa ja alkaisi jo riittämään. Hiukan tuntui jo helpottavan mutta sitten se taas iski. Käsittämätön väsymys. 

Illuusion murskaamisesta puhun siksi että kuulen paljon "Anna edes puolet tuosta energiastasi mulle" tai "Mistä sulla tuota riittää". Siinäpä se. Aina ei riitäkään. Toisaalta mikä sitten on omalla kohdalla sitä että on vähän energiaa? Tällä viikolla työpäivät on olleet kaksitoistatuntisia lukuunottamatta sunnuntaita. Olen ohjannut reilut 15h liikuntaa, pelannut jääkiekkoturnauksen, käynyt salilla, lenkillä...:D 

Ehkä enemmän onkin kysymys siitä ettei jaksaisi tehdä MITÄÄN ylimääräistä. Koti näyttää kaaokselta. Samoin työhuone. Pyykkiä on pakko pestä jos meinaa ettei kärpäset ala töissä pörrätä ympärillä ja uunitkin on lämmitettävä jottei jäädy. :D Tavallaan se on siunaus. Ei ole olemassa päivää etteikö tavallaan TÄYTYISI tehdä jotain ja se repii liikkeelle silloinkin kun tekisi mieli jäädä makaamaan ja nukkumaan eikä nousta koko päivänä. 

Joskus olen vapaapäivänä oikein päättänyt että "nyt kyllä makaan yöpuvussa koko päivän ja katon telkkaria enkä nouse ollenkaan." Ja arvaatte varmaan kuinka siinä käy...

Ja kyllähän sitä energiaa väsyneenäkin jumppiin riittää. Jotenkin se vaan on se ihmisten kanssa oleminen ja tekeminen mikä pistää menemään eteenpäin. Siinä vaan unohtuu niin väsymys kuin muutkin negatiiviset asiat kuten vaikkapa tunteet. Eihän se jumppatunti niitä tietenkään poista kokonaan mutta antaa hetken hengähdystauon omista ajatuksista. 

Toki tiedän että työ on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta ja jatkuu usein kotona. Jos itse työpäivä muualla kestää esimerkiksi kymmenen tuntia niin se tarkoittaa sitä että se jatkuu pari kolme tuntia vielä kotona. Tiedän että siinä on osasyy kausittaiseen väsymykseen. Ainakin silloin kun siihen yhdistetään alle kuuden tunnin yöunet. Mutta hei, jotakin positiivista siinäkin. Tällä viikolla kuuntelin radiosta tutkimustulosta jossa sanottiin että alle kuusi tuntia nukkuvien kuolleisuusriski on kasvanut jtn 13% mutta sitten jos nukkuu yli 8-9 tuntia, riski kasvaakin 30%. Ihan tarkkaan en noita lukuja muista mutta kuitenkin noin päin. :D

Tänään puhuttiin ystävän kanssa tästä käsittämättömästä väsymyksestä eikä osattu yksittäistä syytä siihen nimetä. Ja miksi pitäisikään toisaalta, tällaistahan elämä vain on. 

Omilla valinnoilla siihen voi osaksi vaikuttaa, en esimerkiksi yrittäjyyttä vaihtaisi toiseen työhön vaikka etenkin nyt jo vuosia tätä työtä tehneenä voin kertoa että tehdastyössä palkka tuli todellakin helpolla. Ja työ oli helppoa. Yrittäjälle on helppo ulkopuolelta sanoa että "No tee vähemmän töitä" tai "Lepää välillä" mutta jokainen joka tätä tekee tietää varmasti että se ei ole ihan niin yksinkertaista. 

Tänään minun OLISI PITÄNYT tehdä matkalaskut, postittaa laskuja, siivota, suunnitella jumppia...Taidan ottaa tavoitteeksi kuitenkin vain loppuillaksi sohvalle heittäytymisen Olipa Kerran-sarjan parissa. Ai niin, kävin kyllä aamujuoksulla, vetämässä spinning-tunnin ja pelaamassa lätkää joten ihan laiskotteluksi tätä ei voi lukea. :)

- Mirva - 

torstai 12. maaliskuuta 2015

Taka-Tapiolan Shamandalie "Samba" 06.05.2006-12.3.2015


Rakas ystävä, Taka-Tapiolan Shamandalie eli Samba vaipui tänään ikiuneen. Onneksi tämä tapahtui maailman ihanimman eläinlääkärin Väisäsen Kirsin luona, edesmenneen Taka-Tapiolan Merimiinan eli Mintun jouduin kaksi vuotta sitten lopettamaan päivystyksessä, enkä kyllä voi palvelua moittia mutta ainahan se olis mukava saattaa kaveri matkalle tutun eläinlääkärin toimesta. 

Käytiin jo sunnuntaina Samban kanssa päivystyksessä Joensuussa kun koira meni äkillisesti hyvin heikosti. Siellä todettiin että sydänpussi on täynnä verta ja se tyhjennettiin. Lisäksi Samba sai antibioottikuurin ja varalta K-vitamiinit jos tuo verenvuoto olisi johtunut rotanmyrkyn syömisestä. Molemmat kyllä eläinlääkärin kanssa pidettiin sitä melko epätodennäköisenä vaihtoehtona.

Muita syitä kyseiselle tapahtumalle saattoivat olla kasvain sydämessä tai tuntematon syy joka ei koskaan selviä. 

Eilen eli keskiviikkona Samba alkoi olla taas vähän nuutuneempi. Tänään torstaina käytiin vielä kuitenkin pienellä lenkillä jonka jälkeen tila heikkeni hetkessä ja lähdettiin eläinlääkärille. Tiesin toki ilman kuvauksiakin että vertahan siellä taas on. 

Pohdin siinä sitten asiaa yhdessä eläinlääkärin kanssa ja niiden tietojen pohjalta mitä tästä ns. sairaudesta oli, päätin että Samba pääsee kivuistaan. Mahdollinen kasvain olisi pitänyt tutkituttaa spesialistilla joka olisi voinut todeta että onko syy kasvain vai onko se tuntematon. Sinänsä hyvä idea tutkituttaa, mutta...Pääasiassa nämä tuntemattomasta syystä johtuvat veren vuotamiset sydänpussiin tuppaavat uusimaan. Oli raportoitu tapauksista joissa jopa kahden vuoden ajan oli jouduttu tyhjentämään, päivien, viikkojen tai kuukausien välein. Siinä sitten kysyin itseltäni että missä kulkee raja ja totesin että kyllä se on tässä. Jo sunnuntaina päivystyksessä kun katsoi koiran silmiin jotka tuntuivat pyytävän että "Päästä minut näistä kivuista", olin valmistautunut pahimpaan. Hetken sai vielä toivoa ja hetken pitää rakkaan karvaläjän luona ja siitä olen kiitollinen. Nyt Sambaan ei koske enää, kipu on vain toisella meistä sydämessä. <3 Mutta tässä vielä tarinaa ja kuvia Sambasta. :)

Samba syntyi 06.05.2006 Mäntässä, kasvattaja Tapio Takala kuten kaikilla näillä neljällä viimeisimmällä flatilla on. Samban tullessa minulle, oli vain yksi flatti ennestään, Minttu, jonka kuvia myös tässä vilahtelee, kun kaivelin fotoja vähän vanhemmasta päästä. Kun varasin Sambaa ennenkuin pennut olivat syntyneet, taisi olla jo neljä varausta ennen minua ja kuinka ollakaan, narttupentuja syntyi juuri sellainen määrä että minäkin sain omani eli Samban. Hakupäivä oli juhannuksen tienoilla, sunnuntai. Aivan kamalan kuuma, mielettömät helteet, eikä autossa tietenkään ilmastointia. :D

Näissä kuvissa Samba on noin puolivuotias rimppakinttu neiti, pidemmät lenkit on jo aloitettu. Kyllä muistan miten kova oli vetämään, ai kauhistus. :)




Tässä kuvassa on myös Minttu, tuo vasemmanpuoleinen. Kuvanlaatu on huono, ei silloin vuonna 2006 ollut tietenkään niin laadukkaita kännykkäkameroita kuin nykyisin.


Samba pääsi sorsan "makuun" jo pienenä, tosin Mintun hakema lintu mutta tokihan pientä piti vähän kouluttaa. Sen verran se oppi että kun irroiteltiin lihoja linnusta niin kävi puhtaat lihat nappaamassa kulhosta. Jäi kyllä siitä kiinni ja joutui palauttamaan varastamansa materiaalin. :D


                         Samba vasemmalla, Minttu oikealla.


                                          Vauva-Samba :D

Tässä Samba on noin kahdeksan viikon ikäinen, eli viikko kotiutumisesta. Ja kyllä, kuvassa olen myös minä.  :D
                                               




                                       Ai miten niin sianporsas? :D




                   Pehmopantterin päällä on hyvä nukkua...



                      Samba ja Minttu lenkille lähdössä :)

 Pallo. Ehkä yksi maailman ihanimmista asioista ruuan ohella. :D




                                                     Talvilenkkeilyä.


 Hangessa juostessa meinasi vähän lunta kertyä karvoihin. :D







Samban erityisvahvuuksiin kuului hössötys ja laulaminen. Oikein hienoa ulvontaa nuotilleen sain kuulla useinkin. Etenkin lenkille lähtiessä tai ruokaa odottaessa. :)

Kiitos rakkaalle ystävälle yhteisistä vuosista ja anteeksi kun huusin kamalasti kun karkasit, tuhosit paikkoja taikka söit p**kaa. Kaikesta huolimatta rakastin sinua ja toivon hyvää matkaa sinne jonnekin. Mintulle terveisiä. :) Ikävöiden, Mirva


lauantai 7. maaliskuuta 2015

Laiskottelupäivä...Vai oliko kuitenkaan?

Tänään oli loman ainoa oikea vapaapäivä. Ei jumppia, ei treenejä, ei mitään "pakollista". Olin päättänyt että vietän sen kalsareissa peiton alla hyviä ohjelmia katsoen. Kuinkas kävi, arvaatteko? :D

Aamulenkillä toki käytiin, se kuuluu myös lepopäivään. Paitsi poikkeuksena tällä viikolla jätin kerran väliin. :D Tänään musiikkina toimi Lavista ajatellen tanssibiisit. Totesin että jenkka onnistuu kivasti juoksun lomassa. Ja fusku silloin jos koira jää pidemmäksi aikaa p**kalle. 

Sisu-Kisu saa kyllä ottaa aina rennosti...:)

 Tällä annostuksella Shrek 3:sta katsomaan. Eihän se riittäny vaan piti käydä lisää. :D

 Tässä leffaseuralaiset. Niitä ei juurikaan ohjelma kiinnostanut mutta hyvin toimivat lämmittäjinä. :)



Ai niin, että olinko kalsareissa koko päivän? No en täysin, tunnustan...Ihan pikkusen suunnittelin huomista jumppaa ja sitten laitoin tanssiksi Laviksen tulevia kuvioita suunnitellen. Ja sitten ihan vähän siivosin työhuonetta. Nyt taas kalsari/telkkarihommia. :D

- Mirva -

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Saunaremppaa!

 Koska olen puoliksi lomalla, mikä tarkoittaa sitä että on enemmän aikaa, on kiva puuhastella kaikkea mitä on suunnitellut jo puolitoista vuotta. Kuten pientä saunaremonttia. Niin paljoa aikaa ei ole että sen valmiiksi saisin mutta ehkä se vauhdittaa kun kertoo edes ideansa näin julkisesti. 

Kaikkihan lähtee pukeutumisesta, näihin housuihin mahtuu varmaan vuosikymmenien maalitahrat. :D


Puhelimella otetut kuvat ja koska en osaa säätää värejä ja valoja niin täytyy vaan todeta että kyllähän värit kuvassa ovat vääristyneitä. Saunan seinät ovat kyllä kohtuullisen tummat jo alkuaankin koska kuitenkin puusaunasta on kysymys joten väistämättä väri muuttuu. Seinillä koristeena ollut pyykkilauta ja muut tilperhöörit näkyvät vaaleampina jälkinä. Tässä siis alkutilanne.




Palomuuriin olen ideoita miettinyt ja viimeisimpänä pätkähti päähän helppo ja halpa keino saada epätasainen harmaa pinta. Nimittäin laasti. Aiemmin haaveilin sellaisesta verhoilukivestä mutta täytyy uskoa naapurin kirvesmiestä (eli isiä) jotta voi olla hankala saada pysymään tuossa palomuurissa jossa on noin sata kerrosta maalia. Pelkkää maalia en siihen halua vaikka pinta vähän epätasainen onkin. Sitten muistin että niin, yläkerrassa piippu on rapattu epätasaiseksi enkä eristämisen yhteydessä tehnyt sille muuta kuin maalannut. Muistan kyllä kun nimenomaan isukki sanoi että eikö tuo kannattaisi tasoittaa jollakin niin olisi hienompi johon vastasin että eikun se pitää olla just noin, epätasainen. :D Että sillä ajatuksella jossain vaiheessa tämän seinän kimppuun.

Kiukaan alus kaipaa uusia laattoja jotka ovat jo ostettuna mutta laitan ne paikalleen vasta sitten kun samalla pystyy siistimään tuon palomuurin koska kiukaan joutuu nostamaan pois paikaltaan. Muovimattohan on oikein hienoa parkettijäljiltelmää, kun halvalla sain. :D Saunaahan on siis lisäeristetty seinistä ja lattioista joskus 2000-luvun alkupuolella ja siinä yhteydessä tällainen muovimatto siihen laitettiin. Se on tarkoitus vaihtaa sellaiseen kivijäljitelmämattoon. 



                                                           Omatekoinen teline...
 Saunan ovi on myös aika tummunut, halusin kuitenkin laittaa siihen vaaleamman vahan enkä joka paikkaan mustaa, tässä ovi siis vielä alkuperäisessä värissä.



Ja sitten muuttumiskuvat minimuuttumisleikistä...





 Jakkara, ikkuna sekä ovi on käsitelty mustan sijaan harmaalla mutta kuten sanoin, kuvat on tosi huonoja...:(


Sellaista siis tänään. Käsittelyyn siis käytin Supi Saunavahaa, valmissävyt musta ja harmaa (joka on aika vaalea). 

Illalla meillä oli vielä lätkätreenit, loman kunniaksi pelitreenit. Kotiin tultua lämmitin saunan, ikkunaa auki pitäen enkä siis itse siellä kylpenyt, ihan vain varotoimenpiteenä että kaikki vahauksen jälkeiset höyryt haihtuu saunasta. Huomenna sitten taas löylyjä ottamaan! - Mirva -